Markkinointiviestinnän suunnittelu
Markkinointiviestinnän suunnittelu
Markkinointiviestinnän suunnittelu on prosessi, jossa määritellään tavoitteet, kohderyhmät, viestit ja käytettävät kanavat. Hyvin suunniteltu viestintäohjelma auttaa yritystä saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Suunnittelussa on tärkeää ymmärtää asiakaskunnan tarpeet ja odotukset sekä valita oikeat kanavat viestin välittämiseen, kuten digitaaliset alustat, perinteinen media tai suorat asiakaskontaktit.
Suunnittelussa määritellään myös viestin sävy ja sisältö, jotta se resonoi kohderyhmän kanssa. Tavoitteet voivat vaihdella tunnettuuden kasvattamisesta myynnin lisäämiseen tai asiakasuskollisuuden vahvistamiseen. Hyvä suunnitelma ottaa huomioon myös aikarajat, budjetin ja mittariston, joilla viestinnän tehokkuutta arvioidaan. Markkinointiviestinnän suunnittelu on jatkuva prosessi, jossa on tärkeää seurata tuloksia ja tehdä tarvittavia muutoksia tarvittaessa.
Markkinointiviestintä osana organisaation ydinliiketoimintaa
Markkinointi- ja viestintäkanavien valinta on keskeinen osa markkinointisuunnitelmaa. Oikeiden kanavien valinta varmistaa, että yrityksen viestit tavoittavat oikean kohderyhmän oikeaan aikaan ja tehokkaimmalla tavalla. Markkinointikanavat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: digitaaliset mediamarkkinoinnin kanavat ja perinteiset mediamarkkinoinnin kanavat. Molemmilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja niiden valinnassa tulee huomioida kohderyhmien tottumukset, käyttäytyminen sekä kanavien tarjoamat mahdollisuudet viestinnän kohdentamiseen ja mitattavuuteen.
Markkinointi- ja viestintäkanavien valinta pitää perustua siihen, miten yrityksen kohderyhmät käyttäytyy, mitä ne tekee ja mitä ne oikeesti tarvitsee. Digikanavat, kuten some, hakukoneet ja sähköposti, on superhyviä tavoittamaan erityisesti nuorempia ja aktiivisia verkossa. Perinteiset kanavat, kuten tv, radio ja lehtimainokset, on kuitenkin edelleen tärkeitä erityisesti vanhemmille ja paikallisille kohderyhmille. Yhdistämällä molempia kanavia, yritys voi rakentaa monikanavaisen markkinointistrategian, joka tavoittaa monia erilaisia asiakasryhmiä.
Digitaaliset markkinointikanavat
Digitaaliset kanavat ovat nousseet yhdeksi tärkeimmistä markkinoinnin työkaluista, sillä niiden avulla tavoitetaan laaja ja kohdennettu yleisö tehokkaasti. Ne tarjoavat myös reaaliaikaisen analytiikan ja mahdollisuuden jatkuvaan optimointiin.
Sosiaalinen media, kuten Instagram, TikTok, Facebook ja LinkedIn, on suosittu kanava erityisesti nuorten ja ammattilaisten keskuudessa. Instagram ja TikTok keskittyvät visuaaliseen sisältöön ja vaikuttajamarkkinointiin, Facebook tavoittaa laajemman yleisön, ja LinkedIn on B2B-markkinoinnin väline.
Hakukonemarkkinointi, kuten SEO ja hakusanamainonta, tavoittaa käyttäjiä, jotka etsivät aktiivisesti tietoa tuotteista tai palveluista.
Sähköpostimarkkinointi on tehokas kanava asiakassuhteiden ylläpitämiseen ja toimii hyvin eri ikäryhmille.
Verkkosivut ja sisällöntuotanto, kuten blogit ja videot, auttavat luomaan asiantuntijaroolia ja tarjoavat arvoa asiakkaille.
Videomarkkinointi, erityisesti YouTubessa ja TikTokissa, houkuttelee nuorempaa yleisöä ja tarjoaa viihdyttävää sisältöä.
Asiakaslähtöinen suunnittelu
Asiakaslähtöinen suunnittelu tarkoittaa sitä, että mietitään ensin, mitä asiakas oikeasti haluaa ja tarvitsee, ja sen jälkeen tehdään sisältö sen mukaan. Tärkeintä on ymmärtää, kuka asiakas on ja mitä hän etsii. Jos osaat puhua asiakkaalle hänen omalla kielellään ja tarjota juuri sitä, mitä hän kaipaa, se herättää paljon enemmän kiinnostusta ja saa asiakkaan pysymään kiinnostuneena.
Ennen kuin rupeat tekemään sisältöä, on tärkeää tietää, ketkä ne asiakkaat oikein ovat. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että selvitetään, minkä ikäisiä asiakkaat ovat, millaisia asioita he tekevät päivittäin tai mitä he tykkäävät tehdä vapaa-ajalla. Jos kohderyhmä on nuorempaa porukkaa, ehkä kannattaa käyttää enemmän visuaalisia juttuja ja selkeitä kuvia, koska nuoret tykkäävät nopeasta sisällöstä. Jos taas asiakkaat ovat enemmän aikuisia tai asiantuntijoita, silloin voi olla parempi tarjota syvällisempää tietoa ja asiantuntevampaa sisältöä.
Asiakaslähtöinen suunnittelu ei ole vain sitä, mitä sisältöä tuotetaan, vaan myös miten se jaetaan. Jos asiakas tykkää käyttää Instagramia, silloin kannattaa jakaa sisältö sinne. Jos taas asiakas seuraa uutiskirjeitä tai on enemmän Facebookissa, silloin sisältö kannattaa laittaa niihin kanaviin. Tärkeintä on, että asiakas löytää sen sisällön helposti ja pystyy kuluttamaan sitä omalla tavallaan.
Mutta asiakaslähtöinen suunnittelu ei ole vain yhden kerran juttu. Asiakkaiden tarpeet voivat muuttua, ja siksi sisältöä pitää kehittää ja päivittää koko ajan. Jos sisältö pysyy ajankohtaisena ja asiakas kokee sen omakseen, hän palaa todennäköisesti takaisin ja kertoo siitä muillekin.
Tavoitteellisuus on avainasemassa
Tavoitteellisuus on todella tärkeää, kun tehdään sisältöä. Jos ei tiedä, miksi sisältöä tehdään, voi olla vaikea saada aikaan mitään kunnollista. Tavoitteet auttavat keskittymään siihen, mitä halutaan saavuttaa ja miksi se on tärkeää. Esimerkiksi, jos tavoitteena on lisätä myyntiä, silloin sisältö pitää suunnitella niin, että se houkuttelee asiakkaita ostamaan. Jos taas tavoitteena on parantaa brändin tunnettavuutta, silloin sisällön pitää tehdä organisaatiosta tunnetumpi ja kiinnostavampi.
Kun tavoitteet ovat selvillä, myös sisällön tekeminen on helpompaa. Esimerkiksi, jos tavoite on saada lisää seuraajia Instagramissa, silloin kannattaa tehdä sisältöä, joka on visuaalisesti kiinnostavaa ja helposti jaettavaa. Jos taas halutaan lisätä asiakasuskollisuutta, sisältö voisi olla enemmän informatiivista ja asiakkaita hyödyttävää, kuten vinkkejä tai neuvoja, joita asiakkaat voivat käyttää.
Tavoitteet myös auttavat mittaamaan, kuinka hyvin sisältö toimii. Jos tavoitteena on saada lisää myyntiä, voidaan tarkastella, onko sisältö saanut asiakkaat tekemään ostopäätöksiä. Jos taas tavoitteena on kasvattaa brändin tunnettuutta, voi seurata esimerkiksi sitä, kuinka paljon sisältöä on jaettu tai kuinka paljon siitä on keskusteltu. Tavoitteet tekevät sisällöntuotannosta mittaamista helpompaa ja auttavat ymmärtämään, mikä oikeasti toimii ja mikä ei.
Tavoitteellisuus ei tarkoita vain yhden tavoitteen pitämistä mielessä, vaan tavoitteita voi olla useita. On tärkeää miettiä, mitä halutaan saavuttaa pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, ja suunnitella sisältö niin, että se tukee näitä molempia. Ilman selkeitä tavoitteita on helppo eksyä, joten tavoitteellisuus on avain siihen, että sisältö on tehokasta ja menee oikeaan suuntaan.